Vuoden 2011 lopulla julkaistiin Taloudellisen tiedotustoimiston julkaisu ”Tykkää taloudesta”, jossa tuotiin esille nuorten talousosaamista. Julkaisussa otettiin myös kantaa nuorten pikavippien ottamiseen. Julkisuudessa esiintyy usein tietoja, joiden mukaan pikavipit johtavat nuorten maksuhäiriöihin. Julkisuudessa annetaan lisäksi kuva, jonka mukaan nuoret ottavat pikavippejä harkitsemattomasti.

Taloudellisen tiedotustoimiston julkaisun mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin paha. Pikavippejä on tällä hetkellä hyvin harvalla nuorella; tilastojen mukaan vain yksi prosentti nuorista on tällä hetkellä ottanut pikavippilainaa ja neljä prosenttia on joskus ottanut pikavippejä. Pikavipit olivat nuorten keskuudessa hyvin tunnettuja, sillä yhteensä 95 % nuorista tuntee pikavippijärjestelmän ja vain yksi prosentti ei ollut koskaan kuullutkaan pikavipeistä.

”Kreikka elää pikavipeillä”, uutisoi Helsingin Sanomat keskiviikkona 14.9.2011. Helsingin Sanomien taloussivuilla Kreikan pikavipit puhuttivat enemmänkin samana päivänä.

Kreikka on ollut pitkään talousuutisten varma ja vakituinen uutiskynnyksen ylittäjä. Toistaiseksi Kreikan taloutta on enimmäkseen kannatellut EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainapaketti. Tukilainapaketti hyväksyttiin vuonna 2010 ja se on suuruudeltaan 110 miljardia euroa.

Pikavippiä kerralla jopa 1,3 miljardia euroa

Kreikan talous on ollut säästökuurilla tukilainapaketin hyväksymisestä alkaen. Maan menot ovat kuitenkin vain kasvaneet. Kreikan valtion tulot ovat olleet 30 miljardia euroa, mutta niistä noin kolmannes on mennyt pelkkiin valtionlainojen korkoihin tammi-elokuussa. Menoja kasvattavat omalta osaltaan myös eläkerahasto- ja työttömyysturvamaksut.

Virkamiesten huolet suomalaisten ylivelkaantumisesta kohdistuvat yhä uudelleen lyhytaikaisiin vakuudettomiin kulutusluottoihin eli pienlainoihin. Julkisen keskustelun valossa pikavippi on lähtöisin vanhasta vihtahoususta itsestään. Vippien ottajat puolestaan esitetään tienristeyksessä vihtahousun kanssa peruuttamattoman sopimuksen tehneinä uhreina, joiden oletetaan käyttävän pikavippinsä kyseenalaisiin huvittelutarkoituksiin ja joita väistämättä uhkaa kadotus ikuisessa velkavankeudessa.

Kaikessa uutisoinnissa ja julkisen keskustelun painopisteissä se, mistä puhutaan, ei välttämättä ole läheskään niin kiinnostavaa kuin se, mistä ei puhuta. On aina kysyttävä, mikä vaietaan näkymättömiin ja minkä kustannuksella. Kansalaisten talouskäyttäytymistä ja velanottoa on holhottava, koska valtioiden ja kansakuntien velkaantumiseen ei voida vaikuttaa? Pikavippejä uhataan vihkivedellä ja valkosipulilla, mutta kaupat saavat pakottaa asiakkaansa ottamaan kulutusluottoa viranomaisten siunaamina.

Tilastokeskus julkaisi kesäkuussa luottokantatilastonsa suomalaisten kotitalouksien velkojen kehityksestä. Vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä pikavippien suosio on jatkanut tasaisen varmasti kasvuaan.

”Pikavippien suosio kovassa kasvussa”, uutisoi YLE Tilastokeskuksen tilastotietoja. Totta vai tarua? Totta ja tarua, sillä pikavippejä eli pienlainoja myönnettiin alkuvuonna yli 300 tuhatta kappaletta, rahamääräisesti yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tilastollisesti pikavippien rahallinen summa on kasvanut vuodentakaisesta 26 prosenttia. Pikavippiuutisointi on kuitenkin harhaista aluetta, vai onko?

Oikeusministeriö julkaisi viime viikon lopulla tiedotteen pikavippiyritysten rekisteröitymistilanteesta. Joulukuussa 2010 voimaan tullut uudistushan velvoitti pikaluottoyritykset rekisteröitymään Etelä-Suomen aluehallitoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin toukokuun loppuun mennessä.

Tähän mennessä luotonantajarekisterissä on 58 pikaluottoyritystä. Rekisteri-ilmoituksia on vireillä 28. Hylättyjä hakemuksia on kolme. Kaikkien hylkyjen taustalla… Lue lisää

Vuodenaikojen vaihtelu on kuluttamisen ja sitä myöden markkinatalouden kannalta loistojuttu. Jokainen vuodenaika tuo tullessaan uuden sesongin uusine tarpeineen. Keväisin ajankohtaisia ovat kesärenkaat, kevyempi vaatetus, polkupyörät ja – sykemittarit! Kunnonkohotustarkkailuvälineenkin voi varmistaa itselleen pikalainalla.

Kuluttajavirasto on Suomessa se taho, joka on virallisesti kuluttajan puolella. Kuluttajavirasto valvoo, että kuluttajan suojaksi säädettyjä lakeja noudatetaan. Sen tehtävänä on vahvistaa ja turvata kuluttajan asemaa yhteiskunnassa.

Kuluttajavirasto myös testaa ja vertailee, ihan kansainvälisillä testeillä, tuotteita ja palveluita auttaakseen kuluttajaa välttämään huonot tai tarpeettoman kalliit ostokset.

Nokialla on viime aikoina pyyhkinyt huonosti. Tämä suuri suomalainen innovaatio ja kansainväliseksi menestystarinaksi lähes sadunomaisesti yltänyt monikansallinen suuryritys uhkaa päättyä kuin konsanaan makaaberit Grimmin veljesten sadut aidoimmillaan: kuolema uhkaa, noita tulee ja syö tai noituu vähintäänkin pysyvästi rupikonnaksi, lapset nyljetään, ja hanhet lakkaavat munimasta kultamunia. Viimeksi mainittu tosin taisi olla Aisopokselta, mutta itse lopputulos käy selväksi, eikö?

Nokian vähemmän positiivisen julkisuuden ohella toinen suomalainen keksintö, Angry Birds, on niittänyt maailmalla mainetta ja kunniaa. Ehkä on jotenkin symptomaattista, että siinäkin keksinnössä taustalla on mobiiliteknologia. (Tulisiko siitä siis päätellä, että jokaisen suuren suomalaisen keksinnön taustalla on Nokia?)

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka, että myös tekstiviestivippi on (niin ikään kännykkäteknologiaa hyödyntävä) aito suomalaiskeksintö. Tämä suosittu omanlaisensa innovaatio täytti vastikään kuusi vuotta. ”Maailman ensimmäinen tekstiviestivippi myönnettiin 18. maaliskuuta vuonna 2005”, kirjoitti Ritva Liisa Snellman Helsingin Sanomissa 10.4.2011.

MoneyPoint tarkistaa vippejä ja pikavippejä myöntäessään muiden kotimaisten pienlainayritysten tavoin hakijoidensa luottokelpoisuuden Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä luottotietorekisteristä. Suomen Asiakastieto Oy ei ole Suomen ainoa luottotietorekisteri, mutta se on tällä hetkellä maan kattavin.

Luottotietorekisterin heikkoutena on se, että se nähdään vain maksuhäiriörekisterinä. Pienikin suoraan ulosottokelpoinen saatavan, kuten puhelinlaskun, 50 euron pikavipin, tai 13 euron veromaksun, laiminlyönti johtaa pahimmillaan vuosia luottotietorekisterissä olevaan maksuhäiriömerkintään.

Siten puhe positiivisen luottotietorekisterin tarpeesta ja mahdollisuudesta nostaa aina välillä päätään julkisessa keskustelussa. Viime aikoina tällä keskustelurintamalla on ollut hiljaista.

Vippeihin ja pikavippeihin suhtaudutaan helposti ylen negatiivisesti. Yleisimmät vippejä koskevat myytit ovat:

1. Vippaaja on raha- ja elämäntilanteensa hallinnan menettänyt nuori, joka vippaa ryypätäkseen ja rällätäkseen ja jonka luottotiedot ovat ajat sitten menneet menojaan.
2. Pikalainayhtiöt ovat rahantekokoneita, jotka riistävät asiakkaitaan ja kiskovat käsittämättömiä korkovoittoja.

Tarkastellaanpa hetki molempia myyttejä ja selvitetään, ovatko myytit faktaa vai sittenkin täyttä fiktiota.