Siinä se sitten on. Oikeusministeriön työryhmän ehdotus ”pikavippigaten” ratkaisemiseksi. Sampsa Katajan (kok.) ehdotus pikavippien kokonaisvaltaisesta kieltämisestä katsottiin oikeusministeriössä liian radikaaliksi. Jihuu, elinkeino on pelastettu! Vai hetkinen, onko pienlainayritysten sittenkään aihetta juhlia? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Katsotaanpa tarkemmin, mitä oikeusministeriön työryhmä ehdottaa: ”Pienen luoton todellinen vuosikorko ei saisi ylittää laissa säädettävää prosenttirajaa, jonka työryhmä ehdottaa alustavasti olevan 36-50 prosenttia. Tarkka prosenttiraja jätetään päätettäväksi asian jatkovalmistelussa lausuntopalautteen pohjalta. Ehdotettu korkokatto koskisi alle 1 000 euron suuruisia luottoja.” Toisin sanoen alle 1 000 euron pikavipeistä pienlainayrittäjät eivät saisi enää omiaan pois. Käytännössä oikeusministeriön työryhmän ehdotus lopettaisi siis alle 1 000 euron lainojen tarjoamisen kannattamattomana: liian pienellä korolla ei lainaa kannata lainata. Oikeusministeriön työryhmä pyrkii ehdotuksessaan vähentämään ylivelkaantuvien määrää. Siihenhän me kaikki pyrimme! Totuus on kuitenkin se, että lakiuudistus veisi niin lainanottajat kuin pienlainayritykset ojasta allikkoon. Alle 1 000 euron lainojen puuttuessa, pikavippien ottajat olisivat pakotettuja lainaamaan enemmän. Kun lainasummat suurentuisivat, samalla suurentuisivat myös maksuhäiriöiden määrät. Pienlainayrityksiä lakiuudistus puolestaan kurittaisi kovalla kädellä: pikavippien suuretessa, myös takaisinmaksu kävisi epävarmemmaksi. Eli summa summarum: yhä useammat menettäisivät luottotietonsa, yhä useampi kärvistelisi maksamattomien laskujen kanssa ja yhä useampi menettäisi työpaikkansa.

Onkohan yhteiskunnallamme tähän varaa? Ei, en usko olevan. Miksi oikeusministeriön esityksessä ei ole otettu esille positiivista luottorekisteriä? Se olisi oikea ratkaisu ylivelkaantumiseen ja positiivisen luottorekisterin turvin pienlainayritykset pystyisivät yhä edelleen jatkamaan toimintaansa myöntäen pikavippejä niitä tarvitseville.

Mutta onko asia todella näin yksinkertainen? Tulisiko Suomesta kiellon myötä holhousvaltio, joka ei anna kansalaisilleen oikeutta päättää omista asioistaan? Jokainen tekee itse päätöksen lainanotosta. Suurin osa pikavipeistä maksetaan takaisin, kuten lainaamiseen kuuluukin. Pikavippifirmat eivät halua antaa rahaa asiakkaille, jotka eivät maksa takaisin. Sehän olisi huonoa bisnestä! Fakta on kuitenkin, että pikavippejä menee tällä hetkellä myös henkilöille, jotka eivät maksa velkaansa takaisin ja joutuvat maksuhäiriöisten listalle. Mistä tämä johtuu? Miksi pikavippien myöntäjät antavat lainaa henkilölle, joka ei todennäköisesti pysty maksamaan velkaansa takaisin?

Tällä hetkellä pikavippien myöntäjät joutuvat toimimaan osittain sumuverhon takaa: firmat eivät saa tietoonsa kuinka paljon asiakkaalla on luottoja samanaikaisesti muista lähteistä. Suomessa tällaisen lainarekisterin pitäminen ei ole vielä mahdollista, toisin kuin Ruotsissa. Perusperiaatteena olisi, että kenellekään ei annettaisi yli kolmea lainaa. Pikavippien hakijoiden tiedot tarkistettaisiin joka kerta heidän hakiessaan lainaa. Näin pikavippien väärinkäyttäjät saataisiin minimoitua. Tällä hetkellä pikavippien antajat eivät pysty täydellisesti estämään väärinkäytöksiä. Pitääkö tästä syyttää firmoja vai huonoa lainsäädäntöä? Rekisterin avulla saavutettaisiin kaikkia miellyttävä lopputulos: pikavippien myöntäjät pystyisivät jatkamaan toimintaansa paremmin, maksuhäiriöt vähentyisivät ja henkilöt, joilla on hetkittäisiä taloudellisia vaikeuksia, saisivat helpotusta tilanteeseensa.

Sampsa Katajan puolue, kokoomus, on perinteisesti ollut yrittäjän asialla. Nykyään tosin tuntuu, että yrittäjän asia on täysin unohdettu Kreikan ja suurpääoman kustannuksella. Kataja syyttää pikavippifirmoja moraalittomasta toiminnasta ja ihmisten hyväksikäytöstä. Tosiasiassa yritykset tekevät vain työtänsä ja yrittävät antaa toimeentulon työntekijöilleen ja omistajilleen. Puutteellinen lainsäädäntö tuo pikavippifirmojen toimintaan epäkohtia, jotka haittaavat niin yhteiskuntaa, firmaa kuin yksittäisiä ihmisiä. Eikö Sampsa Katajan olisi aika ryhtyä tekemään jotain tälle epäkohdalle, eikä yrittää viedä ihmisiltä heidän työpaikkaansa? Eikö sopivampi lakialoite olisi lainarekisterin ylläpito?

Taloudellisen tiedotustoimiston julkaisun mukaan tilanne ei kuitenkaan ole näin paha. Pikavippejä on tällä hetkellä hyvin harvalla nuorella; tilastojen mukaan vain yksi prosentti nuorista on tällä hetkellä ottanut pikavippilainaa ja neljä prosenttia on joskus ottanut pikavippejä. Pikavipit olivat nuorten keskuudessa hyvin tunnettuja, sillä yhteensä 95 % nuorista tuntee pikavippijärjestelmän ja vain yksi prosentti ei ollut koskaan kuullutkaan pikavipeistä.

Nuoret eivät käytä pikavippejä ns. ”helppoon elämään”, vaan pikavipit menevät normaaliin elämään: laskujen maksuun ja ruokaan. Pieni vähemmistö käyttää pikavippejä juhlimiseen. Tutkimustulokset ovat siis selvästi erilaiset kuin vuonna 2006 kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä tutkimuksessa ” Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja?”, jolloin nuoret ottivat pikavippejä pääasiassa nautintoaineisiin (alkoholi, tupakka yms.) ja juhlimiseen. Tuolloin tilastoissa näkyi myös toinen huolestuttava seikka: nuoret ottivat pikavippejä päihtyneenä melko usein, sillä tutkimuksen mukaan noin kolmasosa pikavippiä ottaneista kertoi tehneensä lainanottopäätöksen ainakin joskus päihtyneenä. Nykyään humalassa otetut pikavipit ovat selvästi vähentyneet.

Nykytutkimuksen mukaan nuoret ovat hyvinkin vastuullisia oman taloutensa suhteen. Suurin osa pitää maksuhäiriömerkintää erittäin vakavana asiana. Samaan aikaan nuoret kuitenkin pitävät saamaansa taloudellisten taitojen opetusta osittain puutteellisena. Johtuvatko maksuhäiriömerkinnät nuorilla puutteellisesta tiedosta? Vai onko osa nuorista vain vastuuttomia? Tutkimuksen mukaan kaksi prosenttia nuorista ei välitä vaikka saisi maksuhäiriömerkinnän. Olisiko näin ollen aika muuttaa koulujen taloustiedon opetusta painottumaan vastuullisuuteen ja konkretiaan teorian sijaan ja lopettaa pikavippien demonisointi? Nuoret eivät ole pikavippien suurkuluttajia, vaan pikemminkin ottavat niitä lyhytaikaiseen tarpeeseen. Pikavippi voi joskus auttaa nuorta taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Tämä tapahtuu tietenkin vain silloin, kun nuori ymmärtää sen, mitä ”lainaaminen” tarkoittaa: laina on aina maksettava takaisin. Pikavippi ei eroa tässä suhteessa mitenkään muista lainoista.

Olemme muuttaneet lainojemme kulujen osuutta!

Katso uudet lainojen kulut.

Tilaston hämmentävin uutinen on se, että luottokantatietoja Tilastokeskukselle raportoi kaikkiaan 81 yritystä, vaikka luotonantajarekisteriin on rekisteröity ainoastaan 71 pienlainayrittäjää. Pikalainayrityksiltä on lakisääteisesti edellytetty rekisteröitymistä vuoden 2010 joulukuusta, ja siirtymäaika umpeutui tämän vuoden toukokuun lopussa.

Aluehallintovirasto voi kieltää rekisteröimättömien pikavippiyritysten toiminnan. 71 myönnetyn rekisteröinnin lisäksi vireillä on 16 hakemusta. Lisäksi osa luotonantajista toimii ulkomaisten pankkilupien nojalla.

Rekisteröityjen 71 luotonantajan joukossa on muitakin kuin pikavippiyrityksiä, kuten isompia kulutusluottoja ja autorahoituksia myöntäviä yhtiöitä. Aluehallintovirastolla on silti syytä tarkkaan tutkia pienlainayrittäjien tilanne. Pienlainayrittäjien lisääntyminen kymmenellä yhden vuoden sisällä tuottaa hieman hätkähdyttävän, tilastopoikkeamana näyttäytyvän tuloksen.

Pikavippien kysyntä vilkastui jälleen

Vuoden 2011 toisella kvartaalilla kotitalouksille myönnettiin pikalainoja 27 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana ajankohtana. Pikalainoja myönnettiin 357 003 kappaletta, yhteensä 79 miljoonaa euroa.

Keskimääräinen pieni vakuudeton kulutusluotto tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä oli suuruudeltaan 223 euroa ja takaisinmaksuaika keskimäärin 33,6 päivää. Huhti-kesäkuussa pikalainoihin kohdistui kuluja kaikkiaan yli 20 miljoonaa euroa eli keskimäärin yli 25 prosenttia myönnetystä lainapääomasta.

Kaiken kaikkiaan suomalaisten kotitalouksien luottokanta oli kesäkuun lopussa 107 miljardia euroa. Lisäystä vuodentakaiseen on 5 prosenttia. Asunto- ja vapaa-ajanasuntoluotot ovat kotitalouksien luottokannassa suurin lainaosuus, yhteensä 81 miljardia euroa. Opintolainoja ja kulutusluottoja kotitalouksilla oli kesäkuun lopussa 15 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen luottokantatilastoon

Kreikka on ollut pitkään talousuutisten varma ja vakituinen uutiskynnyksen ylittäjä. Toistaiseksi Kreikan taloutta on enimmäkseen kannatellut EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainapaketti. Tukilainapaketti hyväksyttiin vuonna 2010 ja se on suuruudeltaan 110 miljardia euroa.

Pikavippiä kerralla jopa 1,3 miljardia euroa

Kreikan talous on ollut säästökuurilla tukilainapaketin hyväksymisestä alkaen. Maan menot ovat kuitenkin vain kasvaneet. Kreikan valtion tulot ovat olleet 30 miljardia euroa, mutta niistä noin kolmannes on mennyt pelkkiin valtionlainojen korkoihin tammi-elokuussa. Menoja kasvattavat omalta osaltaan myös eläkerahasto- ja työttömyysturvamaksut.

Viime viikolla Kreikka sai 1,3 miljardin pikalainan. Lainan korko on 4,8 prosenttia, ja laina-aika kuusi kuukautta.

Kreikalle pikalainoja myöntää Euroopan keskuspankki

Lyhytaikaista pikalainaa Kreikalle antavat tällä hetkellä kreikkalaiset pankit. Niitä puolestaan rahoittaa Euroopan keskuspankki. Kreikkalaisille pankeille sijoitus on houkutteleva, sillä ne maksavat Euroopan keskuspankille rahasta korkoa vain 1,5 prosenttia.

Kreikan valtio siis elää EU:n ja IMF:n lainoilla ja pikavipeillä. Näin väittää ainakin Helsingin Sanomat. Kreikan valtio puolestaan rahoittaa kreikkalaisia pankkeja omalla lyhytaikaisella lainanotollaan. Nähtäväksi jää, meneekö maa vararikkoon. Ja jos menee, ovatko pikavipit Kreikan ylivelkaantumisen ja sitä kautta varattomuuden ja syrjäytymisen taustalla.

Ollako vai eikö olla – pikalaina?

Helsingin Sanomien taloustoimituksen linjaus, jonka mukaan Kreikan valtion lyhytaikaiset lainat ovat pikavippejä, on vähintäänkin kummallinen. Ehkä ne ovat valtioiden mittakaavalla verrattavissa yksityishenkilöiden vakuudettomiin, lyhytaikaisiin kulutusluottoihin.

Rinnastuksessaan Hesari kuitenkin tuottaa pikalainoja ottavista suomalaisista pienoiskokoisia Kreikan valtioita. Lehti vihjaa siis, että pikavippiasiakas on huonosti taloutensa hoitava länsimaisen sivistyksen kehto. Ja vieläpä sellainen kehto, jota muiden on viime kädessä rahoitettava.

Tuotteidemme ja palveluidemme perusteella väitämme, ettei Kreikka elä pikavipeillä vaan aivan muunlaisilla ja muulla tavoin rahoitetulla lainarahalla. Ja asiakaskuntamme perusteella väitämme, ettei suomalainen pikavipinottaja ole Kreikan pienoismalli.

Hyvää syksyä, myös Helsingin Sanomien taloustoimitukselle,
MoneyPoint

Kirjoituksen lähteet:
Lassila, Anni ja Pelli, Petja: “Kreikka elää pikavipeillä”. Helsingin Sanomat 14.9.2011.
Lassila, Anni: “Kreikan menot jatkavat kasvua.” Helsingin Sanomat 14.9.2011.

Kaikessa uutisoinnissa ja julkisen keskustelun painopisteissä se, mistä puhutaan, ei välttämättä ole läheskään niin kiinnostavaa kuin se, mistä ei puhuta. On aina kysyttävä, mikä vaietaan näkymättömiin ja minkä kustannuksella. Kansalaisten talouskäyttäytymistä ja velanottoa on holhottava, koska valtioiden ja kansakuntien velkaantumiseen ei voida vaikuttaa? Pikavippejä uhataan vihkivedellä ja valkosipulilla, mutta kaupat saavat pakottaa asiakkaansa ottamaan kulutusluottoa viranomaisten siunaamina.

Pikavippi puhuttaa, pakkokulutusluotto ei

Kodinkone- ja huonekalukaupassa on tavallista, että asiakkaalle tarjotaan sohvan, jääkaapin, pesukoneen ja laajakuvatelevision rahoittamiseksi kulutusluottoa. Isommissa ostoksissa tällainen osamaksurahoitus voikin olla paikallaan.

Viime vuosina pariinkin otteeseen uudistetun kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön mukaan pikavippejä tai muita kulutusluottoja ei saa markkinoida aktiivisesti. Kuluttajia ei myöskään saa yllyttää ottamaan pikavippiä tai muutakaan luottoa ilman harkintaa. Luoton todellinen vuosikorko on myös aina saatettava kuluttajan tietoon. Mutta toteutuvatko nämä ehdot ja lain kirjaimet huonekalu- tai kodinkonekaupassa?

Kulutusluottojen kustannukset voivat yllättää

Huonekalu- ja kodinkonekauppojen luotto-osamaksujen, yleensä luottokorttien, lisäksi moni verkkokauppa ja kauppaketju tarjoaa korollista osamaksumahdollisuutta tai luotto-ominaisuudella varustettua kanta-asiakaskorttia. Luoton todelliset kustannukset voivat kuitenkin yllättää. Esimerkiksi uuden sängyn ostamisesta vaikkapa Aktiivirahalla voi saada kuluttomia ja korottomia kuukaukausia, mutta varsinaiset lyhennys- ja korkokulut saattavat kasvaa todella suuriksi.

Kaupanalan tarjoamiin luotollisiin maksukortteihin kannattaa suhtautua samalla harkitsevuudella ja asioiden selville ottamisella kuin pikavippeihinkin. Todellinen vuosikorko on hyvä vertailun väline. Samalla kannattaa selvittää muut laskujen kulut, kuten laskutuksen kulut ja toimituskulut.

Luotollisista maksu- ja kanta-asiakaskorteista kannattaa myös selvittää mahdolliset vuosimaksuina perittävät maksut sekä se, kuinka helppoa kortti on irtisanoa, kun osamaksulla ostettu kalliimpi hankinta on kokonaisuudessaan maksettu. Luotto- ja maksukorttejakin koskevat sopimusehdot muuttuvat ajan myötä. Pahimmassa tapauksessa maksuttomana otettu kaupan tarjoama luottokortti muuttuu vuosi- tai kuukausimaksulliseksi. Sopimusmuutokset ovat yleensä yksipuolisia, ja niiden jälkeen kortista tai korteista eroon pääseminen voi olla vaikeaa.

Koululaisen työpisteeseen pikavippi vai kauppiaan tarjoama pakkokulutusluotto?

Pikavippi on hyvä ja joustava ratkaisu melko pieniin ja keskisuuriin hankintoihin. Suuremmatkin investointikohteet saa rahoitettua pikavipillä silloin, kun on etukäteen säästänyt osan kauppahinnasta.  Todellinen vuosikorko ja lainakulut ovat selvästi nähtävillä pienlainayrityksen sivuilla.

Sitä paitsi, pikavippi päättyy lainan takaisinmaksuun automaattisesti. Kaupan luottokortin voi leikata kahtia, kun sitä ei enää tarvitse, mutta se ei riitä päättämään kulutusluottokorttisopimusta. Sopimuksen purkaminen kun voikin jo olla melkoisen kimuranttia.

Parhain pikavippiterveisin,
MoneyPointin henkilökunta

”Pikavippien suosio kovassa kasvussa”, uutisoi YLE Tilastokeskuksen tilastotietoja. Totta vai tarua? Totta ja tarua, sillä pikavippejä eli pienlainoja myönnettiin alkuvuonna yli 300 tuhatta kappaletta, rahamääräisesti yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tilastollisesti pikavippien rahallinen summa on kasvanut vuodentakaisesta 26 prosenttia. Pikavippiuutisointi on kuitenkin harhaista aluetta, vai onko?

Harhaanjohtavaa pikavippitilastointia

Siinä missä pikavippi on kasvattanut pienlainamuotona tilastollista suosiotaan 26 prosenttia vuodessa, suomalaisten kotitalousten koko luottokannan nousuprosentti oli 6. Kuluttajaliiton mukaan suomalaiset lisäksi maksavat kuukausittain yhteensä yli 5 miljoonaa euroa pikavippikorkoja ja -kuluja.

Luvut ovat karua luettavaa, mutta samalla ne myös johtavat harhaan. Kun pikavippitilastoja uutisoidaan ja julkaistaan tähän tapaan, hämärtyy se tosiseikka, että koko luottokannasta pikavippien osuus on edelleen alle yhden prosentin! Tilastotiedoista jää myös uupumaan tiedot siitä, paljonko suomalaiset kotitaloudet maksavat kuukausittain asunto-, opinto- ja autolainojaan tai muita kuin pienlainayhtiöiltä otettuja kulutusluottojaan. Nämä yhteenlasketut korot ja kulut ylittäisivät varmasti kirkkaasti pienlainayritysten vastaavat lukemat.

Pikavippi erityisen suosittu kesällä

Taloussanomat uutisoi heinäkuun alussa suomalaisten elävän kesällä yli varojensa. Kesälomarahoista huolimatta lomamatkoja ja muita kesälomarientoja rahoitetaan herkästi pikavipillä, korttiluotolla ja luottorajan korotuksella.

Pikavipeistä johtuvat maksuvaikeudet liitetään mielellään nuoriin, joiden rahankäyttö esitetään vastuuttomana ja pikavippitarve alkoholinhuuruisten rientojen rahoittajana. Tutkimukset kuitenkin osoittavat keskimääräisen pikavippaajan olevan keski-ikäinen mies, joka rahoittaa vipillä arkielämän tarpeita, eli ostaa ruokaa ja maksaa laskuja.

Tämä kuvaus soveltuu myös kesäisiin kulutusluottojen ottajiin, vaikka pienlainoilla kesällä kustannetaankin tavallisesta arjesta poikkeavia kohteita. Erityisesti lapsiperheet etsivät arjelle vastapainoa kotimaan ja ulkomaidenkin matkakohteista ja elämyspuistoista.

Kesän pikavippi ei ole nettivippi

Vielä kesäisiä tilastotietoja: suomalaisten netinkäyttö kokee kesällä karun pudotuksen. Selviä notkahduksia näkyy hellekeleillä ja juhannuksen jälkeen. Nettiin kirjaudutaan keskimääräistä myöhemmin, siellä ollaan keskimääräistä lyhyempiä aikoja, ja käyttökohteet eli kiinnostavat sivustot heittävät kärrynpyörää. Terveys kiinnostaa, viihde ei, raportoi äskettäin Nelosen uutiset.

Tilastokeskuksen pikavippitilastoista ja suomalaisten kesäisestä rahantarpeesta voimme ounastella, että pikavippi tulee taas ylittämään itsensä tämän vuoden kuluvan vuosineljänneksen tilastoissa. Suomalaisten kesäisen nettikäyttäytymisen perusteella uumoilemme, että pikavipit haetaan muulla tavoin kuin nettihakemuksilla.

Kesällä tekstarivippi rulaa 6-0!

Kesäisin pikavippiterveisin,
MoneyPoint